Haastattelussa: Rami Saarikorpi

Haastattelussa valokuvaaja Rami Saarikorpi, joka on erikoistunut esim: 360 panoraama kuvaukseen
ja kehittänyt Exelin sekä Pohjois-Karjalan Ammattikorkea koulun kanssa mastokuvaus laitteiston.
Mies juoksee myrskyjen perässä kameran kanssa ja löytyy yleisimmistä sosiaalisista medioista.

Teki kirjan yhteistössä toisen valokuvaajan kanssa, aiheena panorama kuvaus. Ja ”ettei tarvitse miettiä nukkumista”, niin yöllä bongataan tähtiä ja revontulia.

                                                                                                      (Jutun kaikki kuvat @Rami Saarikorpi/ Ramin arkisto)

                                                                 
                                                                                                 Kuvassa: Rami Saarikorpi

Annetaan miehen itse kertoa lisää tarkemmin:

Eli kuka olet ja mistä tulet?

Olen Rami Saarikorpi, Vuosimallia 1973. Olen syntyjäni Ikaalisista. Olen muuttanut kohti Itä-Suomea vanhempieni ammatin mukana, asuen monilla eri paikkakunnilla Ikaalisten ja Joensuun välissä. mm. Kauhajoella, Jurvassa ja Leppävirralla, kunnes loppujen lopuksi päädyimme Joensuuhun ollessani 14 vuotias. Eli pidän tätä nykyä itseäni enemmän Joensuulaisena kuin minään muuna, vaikkakin olisi helppoa todeta että en ole oikein mistään kotoisin.

Kauan olet kuvannut ja miten aloitit?

Aloittelin kuvaamista Isäni vanhalla filmijärjestelmäkameralla n. 14-15 vanhana. Kuvailin lähinnä extreme sään aiheuttamia tuhoja, mahtavia myrskypilviä ja kaikkea luontoon liittyvää. Vakavammin aloittelin kuvaamista digiajan alkaessa. Silloin hankin ensimmäisen digijärkkärin ja edelleen kuvailin luontoaiheisia kuvia. Tuolloin kävimme kaverini kanssa aika paljon rengastamassa pöllöjä (huuhkajia, sarvipöllöjä ja helmipöllöjä) ja koska ko. harrastus tapahtui pääasiallisesti öiseen aikaan tuli tutuksi pimeässä kuvaaminen ja oli pakko opiskella aika paljon erilaisten asetuksien käyttämistä. 360 panoraamakuvaus tuli kuvioihin vasta n. 6-7 vuotta sitten ja sen perässä 360 mastopanoraamakuvaus. Mastopanoraamakuvaukseen olen kehittänyt Exelin ja Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä mastokuvaus laitteiston.

                                                                                   

                                                                                                                                                                           Kuva: Rami Saarikorpi

Olet erikoistunut 360 panoraama kuvauksiin. Harrastetaanko Suomessa tuota paljon?

Aloittaessani 360 panoraamakuvauksen ei Suomessa vielä ollut, kuin pari kaveria jotka tekivät samaa hommaa ja olivat tuolloin suunnilleen samoissa lähtöasetelmissa kuin minäkin. Todella pitkään ja hartaasti etsin kaikenlaisia asetuksia, ohjelmia ja tapoja toteuttaa 360 kuvia ennenkuin pääsin siihen pisteeseen, että kuvia ruvettiin noteeraamaan muuallakin päin maailmaa. Pääsin viikon ajaksi Prahaan Jeffrey Martinin oppiin. Hän on tällä hetkellä yksi arvostetuimmista panoraamakuvaajista ja sen alan uranuurtajista. Hän on kehittänyt mm. www.360cities.net palvelut. Ko. palvelu on  maailmanlaajuinen panoraamakuvapalvelu jota julkaistaan mm. Googlen Earthissa ja Nokian matkapuhelin alustalla yli 80 maassa.

Muut kuvaus aiheet/kohteet?

Yksi työ/harrastus on juosta kesäisin matalapaineukkosten ja myrskyjen perässä. Kuulun RaPu-projektiin joka on Ilmatieteenlaitoksen ja Vaisalan yhteisprojekti jossa jaetaan tarkkadataa Suomalaisille myrskybongareille (n. sadalle valikoidulle harrastajalle) ympäri suomea 5 minuutin välein, vastapalveluksena harrastajat kuvaavat ja dokumentoivat mahdollisia myrskytuhoja, tuulen aiheuttamia tuhoja, rakeiden kokoa, tekevät haastatteluja ja tutkivat myrskytuho paikkoja ja kaikesta tästä kirjataan Ilmatieteenlaitokselle sähköisiä muistioita. Ilmatieteenlaitos näiden avulla parantaa säätutkiensa algorytmejä ja muita kaupallisia ja ei kaupallisia tuotteitaan. Myös luontokuvaus lähes kaikessa muodossaan kuuluu kuvauskohteisiini. En välttämättä lähde etsimään mitään tiettyä kuvattavaa luonnosta, vaan kuljen kameran kanssa metsässä ja lähinnä katselen mitä siellä voisi olla kuvattavaa. Ikinä ei tarvitse tulla kotiin ilman että jotakin ei olisi tullut kuvattua. Myös revontulet, tähtitaivaat ja kaikki tähtitieteeseen liittyvä on lähellä sydäntä. Kotona ollessani minulla on aina auki säätutka ja revontulitutka, sekä pari harrastajasivustoa, jossa päivittyy kokoajan taivaan tapahtumat, joten kuvaamaan lähtö saattaa tulla aika nopeallakin aikataululla.

Millasella kalustolla kuvaat?

Tällä hetkellä pääasiallinen runkoni on Nikon D3s. 360 panoraamakuvauksessa käytän Nikkorin 10.5 mm linssiä, jota olen hiukan viritellyt, eli olen sahannut linssistä ylimääräiset heijastussuojat sivuilta pois, jolloin linssi ei croppaa kuvaa ja pääsen vähemmällä kuvamäärällä 360 panoraamoja kuvatessani. Normaali kuvaukseen ja luontokuvaukseen olen hankkinut ns. kompromissilinssin 24-300mm halppislasin jossa vakaaja ja muutama muu perus säätö. Kameranjalkoja, kuvausmasto, monopodmasto, kaukolaukaisimia, salamoita ja kaikkea studiokuvaus sälää on kaikenlaista. Työpöydällä on myös 4 moottorinen drone jota kasailen ilmakuvausalustaksi ja joka jo on neitsytlentonsakkin tehnyt, mutta vaatii pientä säätöä vielä, ennenkö kalliimpia kameroita uskaltaa kyytiin laittaa.

Ulkomaan matkat? Tuleeko niitä tehtyä duunin puolesta paljon?

Viime vuoden aikana kävin kuvaamassa McDonaldsille 3 kertaa Englannissa ja 2 Skotlannin puolella heidän ravintoloitaan, mutta muita työn puolesta olevia matkoja ei ole vielä ulkomaille tullut, mutta nyt on jonkin verran ruvennut kyselyitä tulemaan, kun rupeaa 360 panoraama homma olemaan jo paremmin yritysten tiedossa.

Miten koet sosiaalisen median, digitaalisuuden ja tämän yleisen valokuvauksen murros hysterian vaikutukset alaan?

Mielestäni nykyiset Facebook, Google+, Twitter ja saman tyyliset palvelut joita tulee kokoajan lisää, antavat kuvaajille mahdollisuuden saada teoksensa paremmin näkyville suurelle yleisölle ja tätä kautta myös löytää mahdollisia asiakkaita ostamaan kuviaan. Tämä avaa myös mahdollisuuden ns. ei ammattilaisten saada kuvansa helposti esille ja muiden jaettavaksi. Tässä on tietysti myös omat haittansa. Esimerkiksi hyvälaatuiset kännykkäkuvat ja niiden helppo levitys verkossa vievät ammattikuvaajilta töitä. Ei tarvita enää lehtitaloilla omia kuukausi/tuntipalkkaisia kuvaajia kun sosiaalinen media toimii heidän dokumentoijanaan. Toisaalta jos asiakas haluaa tarkkaa, viimeisteltyä, hyvin rajattua ja värimaailmaltaan oikeanlaista kuvaa, hän tilaa sen ammattilaiselta. Mielestäni ollaan tällähetkellä hiukan murrosvaiheessa missä lehtimedia, sosiaalinen media ja muu media yrittää löytää omat uomansa.

Parasta työssäsi/paras muisto työn puitteissa?

Parasta on ehkä matkustelu ympäriinsä ja se että yleensä ei ole kahta samanlaista kuvauskohdetta. Jokainen kuvauskohde luo omat haasteensa. Paras muistoni liittyy ehkäpä valokuvausmastolla otettuun ensimmäiseen onnistuneeseen 360 panoraamakuvaan. Kuvien ottaminen mastolla tai monopodilla nostettuna korkealle, ei sinällää ole mikään haaste, mutta kalliin kameran nostaminen 6-10 metrin korkeuteen, kuvien ottamiseen oikeassa kulmassa siten että kamera ja masto pysyvät oikeassa kulmassa seuraaviin kuviin nähden, kameran oikeiden asetusten säätäminen ennen korkealle nostamista, kameran laukaisu oikeassa kohdassa ja onnistuneen lopputuloksen saaminen loivat mahtavan onnistumisen tunteen 🙂

Kuvaatko paljon myös vapaa ajalla?

Kuvaajan ammatti alkoi minulla harrastuksesta jota edelleenkin rakastan, eli kuvaan myös vapaa-ajalla paljon. Tosin nykyään on tullut niin kriittiseksi lopputuloksesta, että julkaistavia kuvia tulee tätä nykyä huomattavasti vähemmän.

                                                                                                                                                                  Kuva: Rami Saarikorpi

Onko jotain esikuvia tai innoittajia?

Olen lukenut ja tutustunut paljon erilaisten valokuvaajien tekemiin ja ottamiin kuviin, mutta en ole ikinä oikein ottanut ketään tai kenenkään töitä niin lähelle, että niitä voisin pitää innoittajinani tai esikuvinani. Tosin katsellessa muiden tekemiä hienoja kuvia ja kuvissa olevia rajauksia, värityksiä ja maisemaa, on niistä monta kertaa jäänyt itselle ideoita, joita pystyn toteuttamaan aina mahdollisuuden tullen. Tällä en tarkoita sitä, että muut ottaisivat huonompia kuvia tai että he eivät osaisi tehdä sellaisia joista itse pidän. Päin vastoin! Haluan kokoajan kehittyä kuvaajana ja kuvan muokkaajana ja sen takia pidän hyvin tärkeänä tutustua kaikenlaisiin kuviin, oli ne sitten harrastelijan tai ammattilaisen ottamia. Kuitenkin harrastajakuvaajan ja ammattilaisen ero on vain kuvaustyöstä saatu maksu. Harrastaja ei saa palkkaa kun taas ammattilainen saa. Joten ei voida sanoa kahden kuvan perusteella onko kuva peräisin ammattilaisen vai harrastajan kamerasta. On monia harrastajia joiden kuvat ovat monin verroin parempia, kuin ammattilaisten vastaavat.

Julkaisit juuri kirjan. Kerro siitä hieman...

Kirjaprojekti alkoi reilu vuosi sitten kun valokuvaaja Kenneth Lehtinen otti yhteyttä ja pyysi minua mukaan kirjoittamaan panoraamakirjaan osion 360 panoraamakuvauksesta. Docendo oli pyytänyt häneltä tälläista n. 150 sivuista panoraamakuvaukseen erikoistunutta kirjaa ja hän pyysi minut mukaan erikoisosaamiseni pohjalta. Kirjasta tuli loppujen lopuksi 250 sivuinen ja todella kattava opus kaikille vähänkään aiheesta kiinnostuneille. Kirjassa kerrotaan tarkasti alusta lähtien miten ja millaisilla laitteilla, asetuksilla ja ohjelmilla 360 panoraamat saadaan aikaan. Myös muut tyylit tehdä panoraamoja käydään läpi. Aina parista kuvasta satoihin kuviin asti koostuvista panoraamakuvista. Myös kolmijalat, panoraamapäät ja mahdolliset sudenkuopat tulevat esille. Kirja on myös herättänyt hiukan keskustelua ja jopa närää 360 panoraamakuvausta tekevien kuvaajien joukossa. Yksi yleisimmistä kommenteista mihin olen saanut vastailla aika paljon on se että ”kohta kaikki tekee 360 panoraamakuvausta ja kukaan ei hanki sillä mitään” Tällainen suhtautuminen on aika yleistä tällä alalla ja samanlaisia tunteita nostaa tekemäni opetus Media-assistentti linjoilla. Käyn opettamassa mm 360 panoraamakuvausta kouluilla, lehtitaloissa ja muille valokuvaajille ja se närkästyttää jo samaa hommaa tekeviä. Mutta mielestäni suotta. Vaikka minä tätä opetan, antaa se hyvälle oppilaalle valmiudet lähteä totuttamaan ja harjoittelemaan 360 panoraamojen tekemistä, mutta ei se eikä kirja yksinään tee edes ammattilaisvalokuvaajasta ammattilais panoraamakuvaajaa. Siiitä se homma vasta alkaa. 360 panoraamakuvaus on niin moninaista ja siinä pitää osata ottaa niin paljon asioita huomioon, että niiden käytännön opetteluun menee vuosia. Tiedän että tätä tekstiä lukiessa moni ammattilainen ”hörähtää” ja moni 360 panoraamakuvaaja nyökkää 🙂

Tulevaisuuden suunnitelmat?

Tulevaisuudessa panostan enemmän (vieläkin enemmän) 360 panoraamakuvaukseen ja Gigapankuvaukseen, myös muita kuten seekvenssi, timelapse, hdr ja muut ns. erikoiskuvaus osaamista vaativat tyylit ovat listalla, mutta 360 panoaama ja gigapan rupeavat viemään aikaa enemmän kalenteristani, joten niiden kanssa on minun pysyttävä jokapäivä ajantasalla mitä markkinoille on tulossa ja tulee laite sekä softapuolella.

                                                                                                
                                                                                                                                                                     Kuvassa: Rami Saarikorpi

Mitä vinkkejä antaisit alottaville valokuvaajille?

Ammattivalokuvaajan ammatti voi alkaa monella lailla. Valokuvaaminen kiinnostaa ja on kenties tullut harrastettua sitä ja sen pohjalta hankkiudutaa kouluun, jossa aihetta opetetaan. Tai sitten sitä ruvetaan opiskelemaan itse. On kuitenkin tietty piste, missä pitää tehdä päätös. Onko valokuvaaminen sinulle ammatti vai ei. Jos se jää harrastukseksi ja oikea leipätyö on jotakin muuta, on ihan ok tehdä ilmaiskeikkoja tai edullisia kaverikeikkoja tms. ei tuottavaa toimintaa. Mutta jos päätös ammattilaisuudesta tulee ja muut työt jäävät kuvaamisen jalkoihin, on hyvä tiedostaa miten, millä hinnalla ja millaiselle sektorille palveluitaan myy. Olen konsultoinut lukuisia valokuvaajia hintapolitiikan ja markkinoinnin suhteen Suomessa ja ulkomailla. Usealla heistä on ollut ongelmana hinnoittelu ja sitä kautta uskottavuus. Kaikkiin keikkoihin ja kuvaus pyyntöihin ei voi laittaa -50% hintalappua, se lopulta tuhoaa uskottavuuspohjan ja näin menetät mahdolliset rahakkaat keikat ja pitkäaikaiset asiakas-suhteet.




Rami Saarikorpi
Follow me on my social networks:

www.tolppakuvaus.fi
www.saarikorpi.com
www.360panorama.fi
www.virtualfinland.fi
www.virtualrocker.fi

Suosittelen tutustumaan Ramiin ja kuviin yllä olevista linkeistä ja sosiaalisen median syövereistä.  Jutun kuvitus kuvina olleista little planeteista löytyy 360 panoraamat täältä ja täältä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s